Viimeisen postauksen jälkeen on tapahtunut aika iso muutos omassa liikkumisessa. Normaalin IM lepuuttamisen jälkeen kävin vähän hölkällä, uimassa ja ajamassa fillaria. Ja fillari oli kivaa mutta oikeen lenkkiä ei oikeen huvittanut tehdä, uinti meni ihan ok mutta juoksu oli hankalaa. Vasempaan jalkapohjaan (fascia?!?) ja oikeaan polveen sattui. Ittehän olen polvileikkausten veteraani ja siihen päälle raskasrakenteinen jäbä niin ihmekkös että polvi on kipee.
Keventelin juoksua alkusyksyn kunnes lokakuussa oli pakko laittaa hölkkä tauolle. Työmatkafillari ja kävely piti kuntoa jonkun verran yllä samoin kuin Ju-Jutsu jonka aloitin tyttären innoittamana vuoden 2017 alussa ihan liikkuvuus ja lihaskunto treeninä. No kun juoksu jäi pois niin ju-jutsu nousi aika lailla päälajiksi. Ajatus siitä että 2-4 krt viikko ohjatut treenit ja homma on ns. taputeltu tuntui helpolta näiden täyden matkan treenien jälkeen.
Tosta ju-jutsusta sen verran että kyse on Hokutoryu tyylisuunnan, kotimainen versio alun perin Japanilaisesta taistelulajista, kyseessä on siis täyden kontaktin aseeton laji. Treeneissä harjotellaan lyöntejä, potkuja, painia, heittoja ja yleisesti oman kehon hallintaa sekä naapurin liikkeen käyttämistä itseään vastaan. Ja tietysti on jumppaa tai cross fitistä tuttua HIITtiä omalla kropalla.
Tän homman lisäksi tietty tuli ajettua fillaria läpi talven ja hommasinkin Canyonin Cyclon ittelleni työmatkafillariksi. Mä vaan tykkään Canyonin fillareista, niissä hinta-laatu on kohdallaan.
Nyt hienon kevään tullen on alkanut nousta uudelleen pohdintaan pläni ajaa fillarilla jonkun maan läpi. Esim Saksan tai helpommin Ruotsin tai Tanskan. Jotta ei lähde lapasesta ihan heti niin ajattelin testailla vähän tuota outoa bike packing hommaa kotimaassa.
Viime perjantaina töiden jälkeen pakkasin yöpymiskamat fillariin ja polkasin Nuuksioon yöksi. Olin oikeen plotannut Garminiin reitin ja ajelin noin navigaattorin kanssa reilun 30km reitin ja tunkkasin fillarin perille Urjan nuotiopaikalle. Mökki pystyyn metsään DD Hammocksin Traveller riippukeinulla sekä Erakko laavukankaalla. Ja ei muuta kun kuuntelemaan muiden retkeläisten mölyymistä ja palelemaan liian ohuessa makuupussissa. Olin varautunut about 10c yölämpöön ja yöllä oli kosteeta ja noin 5c..
Aamun sarastaessa aamutee naamaan ja mökki kokoon.
Kolmiperän kohdalla tuli vastaan maisema joka oli koko reissun kohokohta.
Täytyy sanoa että tässä pyörämatkailussa on jotain mikä on vaan niin siistiä! Seuraava reissu sitten on pläninä ajella Lappeenrannasta Helsinkiin joskus heinäkuun lomien aikaan.
Keski-ikäisen harhailua liikunnan parissa 